Kuudes, seitsemäs ja kahdeksas YK:n yleiskokouksen päätöslauselma, jossa vaaditaan kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä:
Äänestystulos maista, jotka säilyttävät kuolemanrangaistuksen huumausainerikoksista (+ = puolesta; - = vastaan; abs = tyhjää).
| 2016 | 2018 | 2020 | Huumausainerikoksista langetettavat vahvistetut kuolemantuomioiden vähimmäismäärät, 2020 |
Bahrain | abs | - | - | |
Bangladesh | - | - | - | |
Brunei Darussalam | - | - | - | |
Kiina | - | - | - | ? |
Kuuba | abs | abs | abs | |
Egypti | - | - | - | |
Intia | - | - | - | |
Indonesia | abs | abs | abs | 77 |
Iran | - | - | - | ? |
Irak | - | - | - | |
Jordania | abs | abs | + | |
Kuwait | - | - | - | |
Laosin demokraattinen kansantasavalta | abs | abs | abs | 13 |
Libya | - | + | - | |
Malesia | - | + | + | 25 |
Myanmar | abs | abs | abs | |
Pohjois-Korea | - | - | - | |
Oman | - | - | - | |
Pakistan | - | + | - | |
Qatar | - | - | - | |
Saudi-Arabia | - | - | - | ? |
Singapore | - | - | - | 6 |
Etelä-Korea | abs | abs | + | |
Etelä-Sudan | + | abs | abs | |
Sri Lanka | + | + | + | 5 |
Palestiinan valtio | n/a | n/a | n/a | |
Sudan | - | - | - | |
Syyria | - | - | - | |
Taiwan | n/a | n/a | n/a | |
Thaimaa | abs | abs | abs | 8 |
Yhdistyneet arabiemiirikunnat | abs | abs | abs | |
YHDYSVALLAT | - | - | - | |
Vietnam | abs | abs | abs | 79 |
Jemen | - | - | abs | |
Vuonna 2020 myös kansalaisyhteiskunta aktivoitui merkittävästi kuolemanrangaistusta vastaan. Koska henkilökohtaisia kokoontumisia oli rajoitettu, ponnistelut keskitettiin verkkoon. Yksi esimerkki on LBH Masyarakatin käynnistämä vetoomus, joka koskee Merri Utamin tapausta. Hän on indonesialainen siirtotyöläinen, joka on istunut yli kymmenen vuotta kuolemantuomion täytäntöönpanoa varten, koska hänet oli huijattu huumekauppaan. Vetoomus, jossa Indonesian presidenttiä Joko Widodoa pyydetään armahtamaan Merri, on kerännyt tätä kirjoitettaessa yli 19 000 allekirjoitusta. Kannattajat ovat toistuvasti todenneet, että julkinen osallistuminen verkossa on yksi keskeisistä strategioista kuolemanrangaistuksen vastustamisessa, kuten raportin lopussa olevassa erityisosiossa tarkastellaan. Huumausaineisiin liittyvien teloitusten merkittävä väheneminen on epäilemättä myönteinen kehityssuunta - se antaa maille mahdollisuuden miettiä uudelleen tämän politiikan tarpeellisuutta ja tehokkuutta ja puolestapuhujille tilaisuuden tehostaa entisestään vaatimuksiaan kuolemanrangaistuksen poistamiseksi. Kuolemanrangaistukseen liittyy kuitenkin muutakin kuin itse teloitukset. COVID-19:n aikana oikeusjärjestelmän toiminta voi tehdä teloitusten toteuttamisen vaikeaksi tai lähes mahdottomaksi, mutta se ei välttämättä estä kuolemanrangaistuksen määräämistä. Huomattavaa on, että
ainakin kymmenen maata tuomitsi vuonna 2020 vähintään 213 ihmistä kuolemaan huumausainerikosten vuoksi, mikä on 16,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019 vahvistetut 183 ihmistä. Tämä nouseva suuntaus oli erityisen merkittävä joissakin maissa, kuten Indonesiassa, jossa 77 ihmistä tuomittiin kuolemaan huumausainekaupasta vuonna 2020 (79 prosentin lisäys vuodesta 2019). Toisaalta huomattava määrä kuolemantuomioita vaikuttaa osaltaan siihen, että kuolemaantuomittujen määrä kasvaa, ja monet heistä ovat viettäneet siellä yli kymmenen vuotta. Tämä vankkumaton turvautuminen kuolemanrangaistukseen - jopa poikkeuksellisten haasteiden aikana - on yhtä huolestuttavaa kuin itse teloituksetkin.
On tärkeää huomata, että kuolemanrangaistusta koskeva avoimuuden puute on edelleen yleistä ja järjestelmällistä, mikä on vastoin selkeitä kansainvälisiä normeja. Avoimuusongelma kärjistyi vuonna 2020, jolloin tietojen kerääminen kuolemanrangaistuksen käytöstä huumausainerikoksissa oli vielä haastavampaa kuin aiempina vuosina. Tämä johtui todennäköisesti siitä, että COVID-19 hallitsi uutisointia, liikkumiselle asetetut rajoitukset ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten supistuminen; kaikki nämä vaikuttivat kielteisesti kuolemanrangaistuksen riippumattomaan seurantaan. Samaan aikaan useat YK:n ihmisoikeusprosessit, kuten perussopimuselinten tekemät maakohtaiset tarkastelut ja erityismenettelyjen maakohtaiset vierailut, pysähtyivät tai viivästyivät, mikä johti siihen, että kuolemanrangaistuksen soveltamisen seurantaan oli entistä vähemmän resursseja. Tämä on merkki siitä, että seurantaprosessit on käynnistettävä uudelleen, jotta voidaan varmistaa, että rikkomukset ja suuntaukset dokumentoidaan ja niihin puututaan. Hyvin integroidusta ihmisoikeuksien seurannasta ja dokumentoinnista olisi tultava olennainen osa ihmisoikeuksien loukkausten estämiseksi tulevaisuudessa. Vuonna 2020 myös jotkut maat taantuivat ja suunnittelivat ankarampien rangaistusten soveltamista huumausainerikoksiin. Esimerkiksi Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte on jatkanut kuolemanrangaistuksen palauttamista osana huumeiden vastaista sotaansa. Tätä kirjoitettaessa kongressin alahuone on hyväksynyt lakiehdotuksen kuolemanrangaistuksen palauttamisesta, ja siitä on tarkoitus keskustella senaatissa.