Tässä on 3 menetelmää safrolin eristämiseen, jotka nappasin täältä ^_^ Tarkista linkistä viitteet.
Tässä on kolme ensimmäistä TSII:stä löytyvää viitettä, jotka käsittelevät safrolin puhdistamista eteerisistä öljyistä käyttäen toista elohopeasuolaa, elohopeaasetaattia [Mg(AcO)2]. Huomaa, että TSII:ssa Strike sanoo, että tätä menettelyä tulisi soveltaa vain eugenolista vapaaseen sassyyn, koska eugenoli sisältää myös terminaalisen kaksoissidoksisen hiilen [Strike, Total Synthesis II, s. 34] - joten tee ensin tuo 28-prosenttinen etikkahuuhtelu [minun ehdotukseni]. Tämä menettely vaikuttaa houkuttelevalta tavalta saada erittäin puhdasta safrolia ilman huolellista ja/tai toistuvaa tislausta, ja elohopea-asetaattia voidaan käyttää yhä uudelleen. Huomaa, että siinä käytetään jälleen yhtä myrkyllistä elohopeasuolaa, joka on vaarallinen sekä kemistille että ympäristölle.
Safrolin elohopeajohdannaiset
T. Tsukamoto. J. Pharm. Soc. Japan 50, 7-19 (1930) - Asahina ja T. (vrt. CA 20, 2845) raportoivat sepn. seeskviterpeenialk. muista öljyistä (AcO)2Hg:n avulla (vrt. T ja Ishibashi, CA 22, 3405; Balbiano, Ber. 42, 1502). B. raportoi joitakin välituotteita, RC3H5(OH)HgOAc ja RC3H5(OH)2. T. sai R(OH)HgOAc:ta vastaavan kompd. ja joko NaOH:n tai NaCl:n kanssa se antoi stabiileja kompd. se antoi stabiileja kompd. R(OH)HgOH ja R(OH)HgCl, R(OH)HgCl. Safrolia (15 g) (I) käsiteltäessä (AcO)2Hg:n (30 g) kanssa 100 ml:ssa vettä ja NaCl:ää (7 g) saatiin hydroksikloorimersurisafrolia (II), C10H10O2(OH)HgCl (saanto 29 g), m. 135o. II hajoaa konsentroituna. HCl:llä safroliksi, Hg(OAc)2:lla ja NaCl:lla sekä Na2S:llä ja Zn:llä KOH:ssa. Kun I (16,g) käsiteltiin HgCl2:lla (2,7 g) ja KOH:lla (1 g 10 ml:ssa vettä), saatiin kompd. (III), joka ei alentanut II:n mp:tä. Korvaamalla NaCl KI:llä prepg. II, T. sai hydroksijodimerkurisafrolia (IV), m. 155o. IV (5g) Et20:ssa (20cc) käsiteltäessä I:llä (2,5g) KI:ssa antoi 1-jodi-2-hydroksi-3-[3,4-metyleenidioksifenyyli]propaania (V), m... 76o. II: ta käsiteltäessä edellä mainitulla tavalla saatiin samanlainen cmpd. V (5 g) 5-prosenttisessa KOH:ssa kiehauttamalla 0,5-1 tunnin ajan antoi kompd. (VI), m. 76o, V:n ja VI: n mp-arvo on lähellä 80o. VI ei alenna kompd. mp:tä, joka saadaan käsittelemällä I (4g) KMnO4:llä (3g). V (5g) abs. alc. käsittelyssä alc. NHMe2 (33 %) ja KOH:lla saatiin 1-dimetyyliamino-2-hydroksi-2-hydroksi-3-[3,4-metyleenidioksifenyyli]propaani (VII), pikraatti, m. 161o. Kun VII käsiteltiin ylimääräisellä MeI:llä, saatiin VII:n metiodidia, m. 150. II käsiteltäessä d-viinihapolla saatiin (fraktioidun kiteytyksen jälkeen MeOH:ssa) kompd., hajoaminen 128o, 135o, 145o ja 155o. Kukin komponentti fraktioitiin edelleen MeOH:ssa kahteen komponenttiin, joista useimmat olivat liuotettuja ja liukenemattomia. Optisen aktiivisuuden detn. osoittaa, että näiden kahden välillä ei ole eroa.
Menetelmä safrolin määrittämiseksi
Tessaku Ikeda ja Shosaburo Takeda. J. Chem. Soc. Japan 57, 565-73(1936) - Safrolin määritys punaisessa kamferiöljyssä ja raakasafrolissa: Weigh a 4g sample into a 300-cc weighing flask, add 40cc. acetone, 44cc. (AcO)2Hg soln. (kontg. 53 g 200 ml:aan vettä) ja 32 ml NaCl-liuosta. (30 g 150 ml:ssa) mainitussa järjestyksessä ja sekoitetaan 5 tuntia 0o:ssa, siirretään sisältö lyhytkaulaiseen tislauspulloon ja tislataan tyhjiössä 20o:ssa kaiken asetonin poistamiseksi. Kaadetaan ppt. safroli-HgClOH Goochin upokkaaseen, jossa on kaksoissuodatin, ja pestään kiteet 150 ml:lla vettä käyttäen 15 ml:aa jokaisella pesukerralla, sitten 100 ml:lla eetteriä 8 annoksessa. Kuivataan eksikaattorissa tyhjiössä 5 tuntia. [(Kiteiden paino + 0,3140)*39,041]/näytteen paino = safrolin prosenttiosuus, jossa 0,3140 on korjausvakio. Arvio safrolin määrästä "puhtaassa" safrolissa: Menetelmä on sama kuin edellisessä estimoinnissa, paitsi että käytetään puolet (AcO)2Hg:n ja NaCl-liuoksen määristä ja pesu tehdään petrolieetterillä. Prosenttiosuuden laskennassa ei tarvitse käyttää 0,3140:tä. On noudatettava varovaisuutta, jotta kaikki asetoni saadaan poistettua, ja lasia ei voida käyttää suodatukseen.
Safrolin määrittäminen eteerisistä öljyistä
Yasuzi Huzita ja Kimio Nakahara. J. Chem Soc. Japan 62, 5-9 (1941). - Safrolin määrittämiseksi punnitaan 0,5 g näytettä 50 cm3:n koeputkeen, lisätään hitaasti 6 cm3 33 %:sta Hg(C2H3O2)2 -liuosta, sitten 4 cm3 35 %:sta NaCl-liuosta ja lopuksi 7 cm3 asetonia, ja putkea ravistetaan jatkuvasti. Kun reaktio on päättynyt, putki pannaan päähän, lisätään H2O:ta toistuvasti ja sisältö pestään 250 cm3:n dekantterilasiin mahdollisimman perusteellisesti. Lämmitetään dekantterilasi kiehuvaksi, suodatetaan sisältö kuumana ja pestään suodos kuumalla vedellä. Suodoksesta safroli-merkuriokloridi erittyy kirkkaina neuloina. Kerätään nämä Goochin lasisuodattimella yön yli, kuivataan tyhjiössä ja punnitaan. Safrolin prosenttiosuus (w/s) 46,5, missä w = kiteiden paino ja s = näytteen paino. Kun saanto on vähintään 85 %, toistetaan edellä mainittu prosessi ilman asetonin lisäystä; safrolin prosenttiosuus on (ws)*44,1. Kun saanto on 30 % tai vähemmän, lisätään 0,3-0,4 g tätä näytettä 0,1-0,2 g puhtaaseen safroliin ja toistetaan edellä oleva määritys muuttamattomana; safroli = [(w*0,465-w')/s]*100, missä w' = puhtaan safrolin paino. Maksimivirhe on yleensä +/- 1,5 % ja +/- 0,5 %, kun saanto on vähintään 85 %.
Tässä on kolme ensimmäistä TSII:stä löytyvää viitettä, jotka käsittelevät safrolin puhdistamista eteerisistä öljyistä käyttäen toista elohopeasuolaa, elohopeaasetaattia [Mg(AcO)2]. Huomaa, että TSII:ssa Strike sanoo, että tätä menettelyä tulisi soveltaa vain eugenolista vapaaseen sassyyn, koska eugenoli sisältää myös terminaalisen kaksoissidoksisen hiilen [Strike, Total Synthesis II, s. 34] - joten tee ensin tuo 28-prosenttinen etikkahuuhtelu [minun ehdotukseni]. Tämä menettely vaikuttaa houkuttelevalta tavalta saada erittäin puhdasta safrolia ilman huolellista ja/tai toistuvaa tislausta, ja elohopea-asetaattia voidaan käyttää yhä uudelleen. Huomaa, että siinä käytetään jälleen yhtä myrkyllistä elohopeasuolaa, joka on vaarallinen sekä kemistille että ympäristölle.
Safrolin elohopeajohdannaiset
T. Tsukamoto. J. Pharm. Soc. Japan 50, 7-19 (1930) - Asahina ja T. (vrt. CA 20, 2845) raportoivat sepn. seeskviterpeenialk. muista öljyistä (AcO)2Hg:n avulla (vrt. T ja Ishibashi, CA 22, 3405; Balbiano, Ber. 42, 1502). B. raportoi joitakin välituotteita, RC3H5(OH)HgOAc ja RC3H5(OH)2. T. sai R(OH)HgOAc:ta vastaavan kompd. ja joko NaOH:n tai NaCl:n kanssa se antoi stabiileja kompd. se antoi stabiileja kompd. R(OH)HgOH ja R(OH)HgCl, R(OH)HgCl. Safrolia (15 g) (I) käsiteltäessä (AcO)2Hg:n (30 g) kanssa 100 ml:ssa vettä ja NaCl:ää (7 g) saatiin hydroksikloorimersurisafrolia (II), C10H10O2(OH)HgCl (saanto 29 g), m. 135o. II hajoaa konsentroituna. HCl:llä safroliksi, Hg(OAc)2:lla ja NaCl:lla sekä Na2S:llä ja Zn:llä KOH:ssa. Kun I (16,g) käsiteltiin HgCl2:lla (2,7 g) ja KOH:lla (1 g 10 ml:ssa vettä), saatiin kompd. (III), joka ei alentanut II:n mp:tä. Korvaamalla NaCl KI:llä prepg. II, T. sai hydroksijodimerkurisafrolia (IV), m. 155o. IV (5g) Et20:ssa (20cc) käsiteltäessä I:llä (2,5g) KI:ssa antoi 1-jodi-2-hydroksi-3-[3,4-metyleenidioksifenyyli]propaania (V), m... 76o. II: ta käsiteltäessä edellä mainitulla tavalla saatiin samanlainen cmpd. V (5 g) 5-prosenttisessa KOH:ssa kiehauttamalla 0,5-1 tunnin ajan antoi kompd. (VI), m. 76o, V:n ja VI: n mp-arvo on lähellä 80o. VI ei alenna kompd. mp:tä, joka saadaan käsittelemällä I (4g) KMnO4:llä (3g). V (5g) abs. alc. käsittelyssä alc. NHMe2 (33 %) ja KOH:lla saatiin 1-dimetyyliamino-2-hydroksi-2-hydroksi-3-[3,4-metyleenidioksifenyyli]propaani (VII), pikraatti, m. 161o. Kun VII käsiteltiin ylimääräisellä MeI:llä, saatiin VII:n metiodidia, m. 150. II käsiteltäessä d-viinihapolla saatiin (fraktioidun kiteytyksen jälkeen MeOH:ssa) kompd., hajoaminen 128o, 135o, 145o ja 155o. Kukin komponentti fraktioitiin edelleen MeOH:ssa kahteen komponenttiin, joista useimmat olivat liuotettuja ja liukenemattomia. Optisen aktiivisuuden detn. osoittaa, että näiden kahden välillä ei ole eroa.
Menetelmä safrolin määrittämiseksi
Tessaku Ikeda ja Shosaburo Takeda. J. Chem. Soc. Japan 57, 565-73(1936) - Safrolin määritys punaisessa kamferiöljyssä ja raakasafrolissa: Weigh a 4g sample into a 300-cc weighing flask, add 40cc. acetone, 44cc. (AcO)2Hg soln. (kontg. 53 g 200 ml:aan vettä) ja 32 ml NaCl-liuosta. (30 g 150 ml:ssa) mainitussa järjestyksessä ja sekoitetaan 5 tuntia 0o:ssa, siirretään sisältö lyhytkaulaiseen tislauspulloon ja tislataan tyhjiössä 20o:ssa kaiken asetonin poistamiseksi. Kaadetaan ppt. safroli-HgClOH Goochin upokkaaseen, jossa on kaksoissuodatin, ja pestään kiteet 150 ml:lla vettä käyttäen 15 ml:aa jokaisella pesukerralla, sitten 100 ml:lla eetteriä 8 annoksessa. Kuivataan eksikaattorissa tyhjiössä 5 tuntia. [(Kiteiden paino + 0,3140)*39,041]/näytteen paino = safrolin prosenttiosuus, jossa 0,3140 on korjausvakio. Arvio safrolin määrästä "puhtaassa" safrolissa: Menetelmä on sama kuin edellisessä estimoinnissa, paitsi että käytetään puolet (AcO)2Hg:n ja NaCl-liuoksen määristä ja pesu tehdään petrolieetterillä. Prosenttiosuuden laskennassa ei tarvitse käyttää 0,3140:tä. On noudatettava varovaisuutta, jotta kaikki asetoni saadaan poistettua, ja lasia ei voida käyttää suodatukseen.
Safrolin määrittäminen eteerisistä öljyistä
Yasuzi Huzita ja Kimio Nakahara. J. Chem Soc. Japan 62, 5-9 (1941). - Safrolin määrittämiseksi punnitaan 0,5 g näytettä 50 cm3:n koeputkeen, lisätään hitaasti 6 cm3 33 %:sta Hg(C2H3O2)2 -liuosta, sitten 4 cm3 35 %:sta NaCl-liuosta ja lopuksi 7 cm3 asetonia, ja putkea ravistetaan jatkuvasti. Kun reaktio on päättynyt, putki pannaan päähän, lisätään H2O:ta toistuvasti ja sisältö pestään 250 cm3:n dekantterilasiin mahdollisimman perusteellisesti. Lämmitetään dekantterilasi kiehuvaksi, suodatetaan sisältö kuumana ja pestään suodos kuumalla vedellä. Suodoksesta safroli-merkuriokloridi erittyy kirkkaina neuloina. Kerätään nämä Goochin lasisuodattimella yön yli, kuivataan tyhjiössä ja punnitaan. Safrolin prosenttiosuus (w/s) 46,5, missä w = kiteiden paino ja s = näytteen paino. Kun saanto on vähintään 85 %, toistetaan edellä mainittu prosessi ilman asetonin lisäystä; safrolin prosenttiosuus on (ws)*44,1. Kun saanto on 30 % tai vähemmän, lisätään 0,3-0,4 g tätä näytettä 0,1-0,2 g puhtaaseen safroliin ja toistetaan edellä oleva määritys muuttamattomana; safroli = [(w*0,465-w')/s]*100, missä w' = puhtaan safrolin paino. Maksimivirhe on yleensä +/- 1,5 % ja +/- 0,5 %, kun saanto on vähintään 85 %.